Houkuttelukielto on porsaanreikä, mutta meillä on tappi, jolla se tukitaan
Kirjoittaja: Riku Salokannel, työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit
Kuvaaja: Opa Latvala
Kovin pitkään eivät juristimme saaneet huokaista, kun turhia kilpailukieltoja suitsiva lainsäädäntö astui voimaan vuoden 2022 alusta. Kilpailukiellot vähenivät, mutta tilalle löytyi uusi porsaanreikä, houkuttelukielto.
Houkuttelukieltosopimukset ajavat nyt käytännössä saman asian kuin kilpailukieltosopimukset ennen. Logiikka on tuttu. Työsuhteen päätyttyä työntekijää kielletään houkuttelemasta entisiä kollegoita työntekijäksi sekä työnantajan asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita asiakkaaksi uuteen firmaan. Kiellon tehosteena on lähes poikkeuksetta suuri sopimussakko.
Jos houkuttelukielto koskee ex-kollegoita, siihen ei tarvitse yleensä puuttua. Jos kielto koskee asiakkaita, tilanne on monimutkaisempi.
Ongelma on tuttu
Koska työsopimuslaki ei tunne houkuttelukieltoa, eikä itse sopimuksessakaan ole yleensä sen tarkemmin määritelty ehtoja, työntekijälle on epäselvää, voiko hän siirtyä samalla alalla olevan yrityksen palvelukseen ilman uhkaa sopimussakosta.
Kun työpaikan vaihtaminen voi olla riski, jäykistyy jo valmiiksi juntturassa olevat työmarkkinat entisestään. Myös uuden yritystoiminnan perustaminen ja sen valmistelu on houkuttelukiellon takia vaikeaa.
Tyhmää tässä on se, että pelko voi olla turha, mutta koskaan ei voi tietää. Seurauksena on epävarmuus. Oikeuskäytäntöä ei juurikaan ole asiaa vahvistamaan, ja se mitä on, ei ole laajalti tunnettua.
Ratkaisu on helppo ja todistetusti toimiva
Kilpailukieltojen osalta asia ratkaistiin siten, että nykyisin työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle kilpailukieltoon sidotun ajan. Kilpailukielto säilyi edelleen työnantajan turvana, mutta korvausvelvollisuuden takia se kannattaa tehdä vain sellaisille työntekijöille, joiden osalta sillä on aitoa merkitystä.
Kilpailukieltojen määrä romahti. Sama keino tepsisi erittäin todennäköisesti myös turhiin houkuttelukieltoihin.
Houkuttelukielto korvausvastuun piiriin
On täysin ymmärrettävää, että yritykset pyrkivät suojaamaan liikesalaisuuksiaan ja asiakassuhteitaan. Siihen on useita eri tapoja. Markkinatalous perustuu kuitenkin vapaaseen kilpailuun. Jos yritys kaipaa salassapitosopimusta vahvempaa suojaa, siihen liittyvät velvoitteet ja kustannukset kuuluvat yritykselle – ei työntekijälle.
Houkuttelukielto, joka estää työntekijän toimimisen kilpailevan yrityksen palveluksessa tai yrittäjänä, kuuluu ehdottomasti kilpailukieltolainsäädännön ja korvausvastuun piiriin.
Käynnistimme aikoinaan kilpailukieltoihin liittyvän muutosprosessin ja ajoimme sen maaliin akavalaisena rintamana. Se kesti lähes kuusi vuotta. Lakimuutos oli verrattain pieni, mutta sen merkitys jäsenillemme huomattava. Kilpailukieltojen määrä on pudonnut jäsentemme keskuudessa noin neljäsosaan aiemmasta.
Houkuttelukiellon rinnastaminen kilpailukieltoon on yksi keskeisistä hallitusohjelmatavoitteistamme keväälle 2027. Toivottavasti päättäjät eivät jahkaile tällä kertaa vuosikausia.
Kuvassa: Riku Salokannel, työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit
Lue tämä ja muut jäsenlehden artikkelit digilehdestämme!
